Seuraavan rakennerahastokauden valmistelu on aloitettu. Koheesiopolitiikan jatkosta käydään jo keskustelua eri organisaatioissa Euroopan unionissa. Myös maakuntien liitot ovat tuoneet esiin kantansa siitä, että koko maa olisi tulevalla rakennerahastokaudella tukialuetta ja että hallintoa yksinkertaistettaisiin.
Maakuntajohtaja Esa Halme avaa maakuntien tekemää uuden ohjelmakauden valmistelua Yksi Eurooppa –käsitteellä. Sen mukaisesti uutta ohjelmakautta ja maakuntahallintoa tulisi nyt valmistella samoista lähtökohdista.
- Ydintavoitteena olisi, että Suomen kokonaissaanto olisi mahdollisimman suuri. Kaikilla EU:n toimijoilla olisi mahdollista ja helppoa kytkeytyä toisiin eurooppalaisiin toimijoihin. Hanke voisi muodostaa partneriutta mihin tahansa unionin alueella ohjelman sitä estämättä, Halme sanoo.
Rahastojen aiheuttamat rajat hankkeen toteuttajan kannalta poistuisivat. Samassa hankkeessa liittyisivät yhteen aluekehittämisen älykkäät tavoitteet, työvoimaan ja osaamiseen liittyvät erityiset tavoitteet ja esimerkiksi maaseudun toimintaympäristön kehittäminen.
- Ohjelman vastinrahoitus harvaan asuttujen alueiden tukea ja maatalouspolitiikkaa lukuun ottamatta kerättäisiin maakuntaverolla. Alueet sitoutuisivat korkealuokkaisiin hankkeisiin ja ohjelmien mahdollisimman hyvään yhteisvaikutukseen. Harvaan asuttujen alueiden ja maataloustuen maksaisi valtio, Halme konkretisoi.
Parempaa vaikuttavuutta hankkeiden avulla
Koko ohjelmahallinto koottaisiin uusiin maakuntiin. Ohjelmissa korostettaisiin kansainvälisyyttä, verkottumista ja vaikuttavuutta.
- Hallinnossa tulisi voida kokeilla useita yhteistyömuotoja. Silloin perinteisesti erillään olevat asiat kuten älykkään erikoistumisen kaupunkihankkeet ja maaseudun hankkeet tai työvoima- ja osaamispolitiikka eivät ole erillisiä asioita.
- Vaikka resurssi tuleekin maantieteellisesti, pitäisi pystyä tekemään yhteistyötä toisillakin kriteereillä usean alueen kanssa.
Seuraava rakennerahastokausi käynnistyy vuoden 2020 aikana, käytännössä kun uusi maakuntahallinto aloittaa. Pirkanmaalla voisi olla nyt mahdollisuus pilotoida uudenlaista alueellista yhteistyötä eri rahastojen kesken, kun valmistaudutaan alueuudistukseen.
- Kokeilu voisi alkaa esimerkiksi vuoden 2017 alusta ja koskisi kaiken muun EU-hallinnon liittämistä kokeilun piiriin paitsi maatalouden tukijärjestelmää, missä lienee luontevinta edetä kansallisesti yhtäaikaisesti.
- Uudistus muuttaa sen ajattelun, että tuki ei ole syy tehdä jotain. Hyvät ideat eivät ole esteenä ja viranomaisen rooli muuttuu, Halme sanoo.
Koheesiopolitiikan tulevaisuudesta:
- Koheesiopolitiikan tulee olla aktiivisessa roolissa EU:n kilpailukyvyn kehittämisessä 2021-2027.
- Painopisteinä talouskasvu, innovaatiot, osaamispohjainen talous, työllisyys.
- Lisätään kehittämisinstrumenttien yhteisvaikuttavuutta, joustavuutta ja alueiden kehittämishaasteiden nostamista koheesiopolitiikassa tärkeiksi.
- Suomen pitää ottaa tavoitteeksi koheesiopolitiikan kokonaissaannon maksimointi, jotta aluekehittämisen jatkuvuus voidaan taata koko maassa.
- Kiinnitetään huomiota erityisesti ohjelmien hallinnon ja ohjelmarakenteiden yksinkertaistamiseen ja joustavoittamiseen. Joustavuus lisää reagointiherkkyyttä.
- Eri ohjelmien synergiaedut on pystyttävä hyödyntämään ja rahastojen yhteiskäyttö tulee olla mahdollista. Kaikilla EU:n ohjelmilla on sekä mahdollista että helppoa kytkeytyä toisiin eurooppalaisiin toimijoihin.
- Seurantaindikaattorien ja vaikuttavuusarvioinnin joustava käyttö mahdollistettava.